Suomi 
Selkäkipu ja niskakipu
Lue lisää diagnooseista klikkaamalla
Selkäkipu
Mikä on selkäkipu?
Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti yleisin toimintakyvyttömyyttä aiheuttava vaiva – yli 540 miljoona ihmistä kärsii alaselkäkivuista. Usein oireet alkavat viattomasti arkitoimien yhteydessä tai työpäivän jälkeen. Ajan kuluessa kiputuntemukset tihenevät ja häiritsevät normaalia elämää. Arvostetun lääketieteen aikakauslehti Lancetin julkaiseman tutkimuksen perusteella alaselkäkipua hoidetaan pääsääntöisesti väärin. Julkaisun mukaan kirurgiset toimenpiteet, injektiot ja vahvat kipulääkkeet usein pahentavat tilannetta.
Mistä selkäkipu johtuu?
Suurimmalle osalle selkäkivuista ei löydetä tarkkaa kipua selittävää tekijää. Pääosa selkäkivuista luokitellaan epäspesifeiksi selkävaivoiksi, jolloin kivun tarkkaa syytä ei tunneta. MRI- ja CT- skannaukset ovat usein turhia. Havaitut poikkeavuudet, kuten rappeutuminen ja kuluminen ovat yhtä yleisiä ihmisillä joilla on selkäkipuja tai joilla niitä ei ole. ¹
Usein kivun syynä on iskiashermon ärtyminen. Hermon ärtymisen aiheuttaa tavallisesti välilevyn rappeutumisesta johtuva välilevytyrä eli välilevypullistuma. Pullistuma painaa mekaanisesti selkäydinhermoa tai aiheuttaa alueella paikallisen reaktion. Selkäkipujen aiheuttajina voi olla myös selän rakenteelliset ongelmat, kuten skolioosi tai rangan yliliikkuvuus.
Selkäkivun hoito
Selkäkivussa arkiliikkumista ja selän käyttämistä on tärkeä jatkaa kivusta huolimatta sopivin annoksin. Akuutissa selkäkivussa (kesto alle 6 viikkoa) tulisi välttää selkään kohdistuvaa kuormitusta kuten kantamista, nostamista tai äkkinäisiä laajoja kiertoliikkeitä. Kipulääkkeiden käyttö on suositeltavaa akuutissa selkäkivussa.
Tärkeää selkävaivojen ennaltaehkäisemisessä ja hoitamisessa on pitää keskivartalon lihakset hyvässä kunnossa, koska optimaalisesti toimivat syvät vatsa- ja selkälihakset tukevat rankaa. Aktiivisella liikkeellä parannetaan verenkiertoa ja lisätään välilevyjen aineenvaihduntaa, mikä edistää paranemisprosessissa. Selkäkipuja hoidettaessa on aluksi tärkeää aloittaa liikeharjoittelu pienillä kuormituksilla ja maltillisia liikeratoja käyttäen. Kiputuntemusten vähetessä on turvallista nostaa kuormitusta selän kestävyyden ja toiminnan parantamiseksi
Niskakipu
Mikä on niskakipu?
Niskan kivut ovat erittäin yleinen vaiva, jotka ovat yleistyneet erityisesti alle 55-vuotiailla naisilla ja alle 45-vuotiailla miehillä. Kipu voi tuntua paikallisena niskan alueella tai joskus se voi säteillä päähän, käsivarsiin ja sormiin tai yläselkään. Kivun säteily käsivarsiin ja sormien alueelle voi olla merkki siitä, että hermojuuri on puristuksissa.
Mistä niskakipu johtuu?
Fyysisen ja/tai henkisen kuormituksen seurauksena syntynyt niskan ja hartioiden alueen lihasjännitys on yleisin syy niskakivulle. Jännityspäänsärkyä voi aiheuttaa hankalat asennot, kuten pitkään kädet koholla työskentely, liiketoistot töissä tai harrastuksissa. Vammat ovat harvinaisempia niskakivun aiheuttajia, näistä tyypillisimpiä ovat niskan retkahdusvamma (whiplash), joka on usein seurausta kolarista tai muusta tapaturmasta. Muita harvinaisempia tekijöitä ovat niskan tulehdukselliset tilat, kaularangan kuluma ja juuriaukkojen ahtautuminen tai kaularangan välilevypullistuma.
Kuvantamismenetelmillä (magneetti- tai röntgenkuvaus) todetut rangan rakennemuutokset, kuten välilevyjen madaltumat eivät useimmiten liity oireisiin. Välilevytyrät hoidetaan pääsääntöisesti ilman operaatiota ellei tutkimuksissa tule esille huomattavia hermoperäisiä muutoksia. Vammat ja tulehdukselliset tilat vaativat usein lisätutkimuksia.
Miten niskakipua hoidetaan?
Säännöllinen liikunta ja lihaskunnosta huolehtiminen on tärkeä niskakipuja ennaltaehkäisevä ja hoitava tekijä. Etenkin pitkittyneissä niskakivuissa harjoittelu on ensisijainen hoitomuoto, koska harjoittelulla voidaan vaikuttaa lihasten aineenvaihduntaan ja rakenteeseen. Sopivasti annosteltuna ja oikein suoritettuna harjoitteet vähentävät niska- ja hartiaseudun lihasten jännitystiloja. Varaa aika turvallisen ja nousujohteisen niskan kuntoutusohjelman laatimiseksi.