Selkäoireet voidaan jakaa kliinisen tutkimuksen löydösten perusteella kolmeen pääluokkaan: mahdollinen vakava kudosperäinen (spesifinen) vaurio tai selkäsairaus, hermojuuren toimintahäiriö ja epäspesifiset selkävaivat. Epäspesifissä selkävaivoissa taustalta ei löydy kudosten vauriota ja noin 90 % selkävaivoista kuuluu tähän ryhmään.  Tällöin taustalla on useimmiten lihastasapainoon ja liikkuvuuteen liittyviä toiminnallisia ongelmia.

Selkävaivat voidaan jakaa myös keston perusteella kolmeen eri katekoriaan.

• Akuutti eli äkillinen selkäkipu (kesto alle 6 viikkoa)
• Subakuutti eli pitkittyvä selkäkipu (kesto 6–12 viikkoa)
• Krooninen eli pitkäaikainen selkäkipu (kesto yli 12 viikkoa)

Selkäkivun hoidoksi ei suositella vuodelepoa, vaan kevyttä liikuntaa voi harrastaa heti alusta alkaen kivun sallimissa rajoissa. Selkäkivun pitkittyessä aktiivinen terapeuttinen harjoittelu on tärkeää selkäoireiden vähentämiseksi.

 

1. Välilevyn pullistuma eli välilevytyrä

Välilevyt sijaitsevat selkärangan nikamien välissä. Niiden rappeutuessa voi syntyä pullistuma. Tämä pullistuma voi painaa selkäydinhermoja, mikä aiheuttaa esimerkiksi säteilevää kipua pakaraan tai jalkaan.

Välilevyn pullistumaa esiintyy pääasiassa ihmisillä, joiden selkä on instabiili, jotka eivät liiku tarpeeksi tai jotka rasittavat selkäänsä virheellisessä asennossa. Välilevyjen rappeutumista tapahtuu myös ikääntyessä, ja ikääntymisestä johtuva rappeutuminen onkin muita syitä yleisempi puolessa tapauksista, joissa potilas on yli 50-vuotias. Välilevyn pullistuma voi olla myös oireeton. Oireetonta pullistumaa tavataan yleisimmin 25–50-vuotiailla potilailla, jotka tekevät fyysisesti kuormittavaa työtä.

Mitä tehdä akuutissa välilevyn pullistumassa

• Yritä tehdä arkiaskareita
• Syö kipulääkitystä aluksi voidaksesi pysyä liikkeellä niin paljon, kuin kipu sallii.

 

 2. Äkillinen alaselkäkipu eli lumbago

Äkillisen alaselkäkipu on yhtäkkistä kovaa selkäkipua, joka aiheuttaa kivuliaan ja kouristavan tunteen selässä. Sitä kutsutaan myös noidannuoleksi. Noidannuoli aiheutuu useimmiten selän pehmytkudosten venähdyksestä.

Äkillisen alaselkäkivun tavallisia oireita:

• Terävä, voimakas, säteilevä kipu
• Jäykkyys
• Alaselän rajoittunut liikkuvuus
• Pakaroihin tai reisiin säteilevä kipu
• Pitkittynyt istuminen on kivuliasta
• Seisomaan nouseminen on hyvin hankalaa

Äkillisen alaselkäkivun syyt

Äkillisen alaselkäkivun syy voi riippua monesta eri tekijästä. Alla on muutamia esimerkkejä noidannuolen riskitekijöistä.

• Selän liiallinen rasittaminen esimerkiksi työssä, ajaessa tai selkää jännittäessä
• Selän tai alaselän pitkäaikainen, vääränlainen liikuttaminen
• Äkilliset liikkeet esimerkiksi selkää taivuttaessa tai kiertäessä
• Stressi
• Fyysisesti kuormittavan työn tekeminen, jos siihen ei ole tottunut
• Huono fyysinen kunto, passiivisuus
• Välilevyn pullistuma (ala)selässä

Kivun mentyä ohi kannattaa lähteä liikkeelle vahvistamalla keskivartalon lihaksia.

 

3. Iskias

Iskiashermo on kehon pisin hermo, joka kulkee alaselästä takareiteen ja aina jalkateriin asti. Iskiaskipu on hermokipua, joka johtuu hermon ärsyyntymisestä, tulehduksesta tai vammasta. Iskiaskivun voi aiheuttaa hermoon kohdistuva paine, joka voi johtua esimerkiksi raskaudesta tai vääränlaisesta, selkää liikaa rasittavasta asennosta. Vaikka iskiaksen oireet vaihtelevat, ne kohdistuvat useimmiten selkään, jalkoihin ja pakaroihin.

Iskiaksen tavallisin muoto aiheutuu useimmiten selän vääränlaisesta rasittamisesta, välilevyn pullistumasta tai nivelrikosta. Niiden takia hermoon kohdistuu painetta, mikä usein aiheuttaa alaselkäkipua. Kipu voi myös säteillä jalkaan. Iskias voi johtua myös nikamasiirtymästä ja/tai osteoporoosista.

 

Iskiaksen tavallisia oireita ovat:

• Jomottava kipu ja puutuneisuus jalassa, jalkaterässä ja/tai varpaissa
• Viiltävä kipu pakarassa tai jalassa
• Kivun säteily selkään
• Heikentyneet lihakset

 

Akuutin iskiaksen oireet kestävät enintään 6 viikkoa. Tällaiset oireet paranevat usein luonnollisesti ja häviävät itsekseen. Jos iskiasoireet kestävät pidempään kuin 6 viikkoa, on parasta hakeutua hoitoon nopeasti, jotta iskiaksen kehittyminen krooniseksi voidaan estää.

 

4. Skolioosi

Skolioosi tarkoittaa selkärangan sivusuuntaista vinoutumista. Skolioosi voi olla joko rakenteellinen tai toiminnallinen. Skolioosi voidaan jakaa eri tyyppeihin selkärangassa olevan käyryyden mukaan.

C-muotoinen skolioosi

Kun selkäranka on käyristynyt yhdelle sivulle ja siinä on yksi mutka, puhutaan C-muotoisesta skolioosista.

S-muotoinen skolioosi

Kun selkäranka on käyristynyt kahdelle sivulle ja siinä on kaksi mutkaa, puhutaan S-muotoisesta skolioosista.

Skolioosi ja kyttyräselkä

Sekä C- että S-muotoisen skolioosin yhteydessä esiintyy usein selkärangan kiertymistä oman akselinsa ympäri. Tästä merkkinä on kyttyrä yläselässä.

Skolioosi voi olla täysin oireeton, useimmille se kuitenkin aiheuttaa kipua ja merkittävää toiminnan haittaa jossakin elämän vaiheessa. Skolioosi voi aiheuttaa monenlaisia oireita. Jos oireet ovat jatkuvia, on suositeltavaa hakeutua hoitoon.

Skolioosin tavallisia oireita:

• Jalkojen pituusero
• Vino lantio
• Säteilevä kipu
• Lihasten lisääntynyt jännitys
• Kipu
• Uupumus
• Rajoittunut liikkuvuus
• Lihasvoiman epätasainen jakautuminen

 

5. Nivelrikko

Nivelrikko tarkoittaa nivelten ruston kulumamuutosta. Nivelrikossa nivelrusto rappeutuu ja nivelrako kaventuu. Nivelrikko on kuitenkin koko nivelen sairaus ja voi aiheuttaa ruston lisäksi muutoksia myös luussa, nivelkapselissa ja lihaksissa. Nivelrikkokipu on tyypillisesti jomottavaa ja pahenee niveltä liikuttaessa. Nivelrikkoa esiintyy useimmiten sorminivelissä, selkärangan nivelissä, polvissa ja lonkissa.

Nivelrikko voidaan jakaa primaariseen ja sekundaariseen nivelrikkoon. Primaarisella nivelrikolla ei ole selkeää syytä, joskin geneettisillä riskitekijöillä on osuutensa sen synnyssä. Ikääntymisestä johtuva nivelrikko kuuluu tähän ryhmään. Sekundaariselle nivelrikolle on määriteltävissä selkeä syy, nivelen sairaudet, vammat tai kehityshäiriöt.

Nivelrikon tavallisia oireita:

• Kipeät nivelet
• Jäykkyys tai särky nivelissä
• Nivelten rajoittunut liikkuvuus

 

6. Krooninen selkäkipu

Kroonisesta selkäkivusta puhutaan, kun vaiva on jatkunut yli 12 viikkoa (3 kuukautta). Äkilliset kipujaksojen väliset oireettomat jaksot vähenevät ja tämä johtaa lopulta krooniseen selkäkipuun. Kroonisessa selkäkivussa kudosvaurio on jo parantunut, mutta kipu saattaa jatkua kivunsäätelyjärjestelmän häiriön vuoksi. Viime vuosina on saatu yhä enemmän todisteita siitä, että akuutti kipu voi muuttua krooniseksi liikkumattomuuden ja istumatyön seurauksena.

Krooninen selkäkipu on hyvin yleinen vaiva; yksi viidestä länsimaalaisesta aikuisesta kärsii toistuvasta eli kroonisesta selkäkivusta. Kroonisella selkäkivulla on suuri vaikutus arkeen, työhön ja muuhun sosiaaliseen elämään, minkä vuoksi se on vakava ongelma. Kroonisen selkäkivun taustalla voivat olla erilaiset lihasten jännitystilat (esim. hartioiden jatkuva jännittäminen), jatkuva fyysinen kuormitus, toistuvat väärät työasennot tai keskushermoston yliherkistyminen.

Näissä oireissa hakeudu aina ensiapuun

• Ulostus- tai virtsaamishäiriöt
• Alaraajojen voiman nopea heikentyminen
• Alaraajoissa lisääntyvä heikkouden, tunnottomuuden ja puutumisen tunne
• Kova vatsakipu tai sietämätön kipu, joka ei hellitä missään asennossa

 

Vinkkejä selän hoitoon

Akuutissa selkäkivussa (kesto alle 6 viikkoa) lyhyt lepo on tarpeen yhdessä kipulääkkeiden ja mahdollisten lihasrelaksanttien kanssa. Lyhyen levon jälkeen on tärkeä lähteä liikkeelle välillä selkää lepuuttaen ja rentouttaen unohtamatta syvää palleahengitystä.

 

Selkäkivussa arkiliikkumista ja selän käyttämistä on tärkeä jatkaa kivun sallimissa rajoissa esimerkiksi kävely, vesiliikunta tai pyöräily. Raju selän jumppa tai voimistelu voi pitkittää kipua. Akuutissa selkäkivussa tulisi välttää selkään kohdistuvaa kuormitusta kuten kantamista, nostamista, äkkinäisiä laajoja kiertoliikkeitä sekä vähentää niitä asioita, jotka lisäävät oireita. Paraneminen kestää pitkään jopa useita kuukausia.

Tärkeää selkävaivojen ennaltaehkäisemisessä ja hoitamisessa on pitää keskivartalon lihakset hyvässä kunnossa, koska optimaalisesti toimivat syvät vatsa- ja selkälihakset tukevat rankaa.  Aktiivisella liikkeellä parannetaan verenkiertoa ja lisätään välilevyjen aineenvaihduntaa, mikä edistää parantumisprosessissa. Selkäkipuja hoidettaessa on aluksi tärkeää aloittaa liikeharjoittelu pienillä kuormituksilla ja maltillisia liikeratoja käyttäen. Kiputuntemusten vähetessä on turvallista nostaa kuormitusta selän kestävyyden ja toiminnan parantamiseksi.

Nordic Health kuntoutuskeskus on erikoistunut tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoitoon. Ohjaavan ohjelmiston ja biomekaanisesti optimoitujen harjoituslaitteiden avulla kuntoutuksen laatua ja etenemistä voidaan mitata ja seurata tarkasti. Harjoittelu ohjaavilla laitteillamme on turvallista, helppoa ja nousujohteista. Kuntoutuksen jälkeen voit jatkaa omatoimista harjoittelua keskuksessamme. Omatoimiharjoittelu sopii myös sinulle, joka haluat pitää hyvää huolta itsestäsi ja ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelin vaivoja tehokkaasti turvallisuudesta tinkimättä. Mittausten ja testien avulla voit seurata edistymistäsi ja pääset tavoitteisiisi.